Lämmin vesi

Lämmitystapoja

keittäminen;

  • vesi saadaan kuumaksi, mutta vain pieni määrä kerralla
  • vesipadan tai kiukaan avulla; sopii saunaan pesuvedeksi, kun vettä ei ole tarkoitus käyttää runsaasti. Jatkuvalämmitteisessä kiukaassa mahdollisuus lisätä koko ajan vettä lämpiämään

aurinko

  • aurinko on ilmainen lämmöntuottaja, joskin sen teho vaihtelee vuodenajoista riippuen. Auringon teho sinällään kyllä riittäisi teoriassa, mutta sen saaminen talteen riittävän hyvällä hyötysuhteella ei vielä tänään onnistu
  • asentamalla katolle, etelä-länsi-lappeelle aurinkokerääjiä (musta tausta, putki, jossa vesi kiertää, valoa läpäisevä sääsuoja esimerkiksi lasista), voi veden lämmittää ilmaiseksi – ainakin aurinkoisina päivinä. Lämmin vesi kannattaisi kerätä eristettyyn varaajaan. Järjestelmässä on oltava paisuntamahdollisuus, varoventtiilit ja kiehumisen esto.
  • tarkempia tietoja järjestelmien toimittajilta

sähköinen läpivirtauskehitin

  • lämpimän veden voi valmistaa (lämmittää) myös paikallisesti läpivirtauslämmittimellä. Kun vettä lasketaan, lämmittää laite veden tarpeen mukaan
  • laitteen etuna on suhteellisen pieni koko, edullinen hinta eikä siinä tapahdu lämpöhäviöitä kuten varaajassa.
  • haittana on suuri sähkötehon tarve; esimerkiksi pesuallashana tarvitsee jo 2 kW:n tehoisen läpivirtauskehittimen. Suihkun vaatima teho on niin iso, että se usein vaikuttaa sähkökeskuksen ja siten myös sähkön kiinteän maksun suuruuteen. Kysy toimittajalta, minkä kokoisen sulakkeen (10 A, 16 A, 24 A) laite vaatii, ja sen jälkeen sähkölaitokseltasi, paljonko se vaikuttaa sähkökeskukseen ja mitä se maksaa
  • ei mahdollista hyödyntää kaksitariffijärjestelmiä sähkölämmityksen yhteydessä, sillä sähköä käytetään silloin kuin vettäkin.

sähköinen varaaja

  • vesikiertoisen lämmitysjärjestelmän yhteydessä toimii yleensä samoin kuin sähkövaraaja tai läpivirtauskehitin
  • lämpimän veden määrä, tarvittava energia, lämmitysaika, kustannusvertailuja
  • edistyneissä järjestelmissä edellytyksenä painevesijärjestelmä

 

Lämminvesivaraajat

koko

  • valittava varaajakoko riippuu käyttötarpeista; halutaanko ain haluttaessa lämmintä vettä, kaikille ja niin paljon kuin sielu sietää vai ollaanko valmiit porrastamaan ja tahdistamaan käyttöä, säännöstelemään suihkuaikoja yms. Kylpy- ja poreamme tai pitkät suihkut – erityisesti useampi peräkkäin – saunassa kasvattavat varaajan kokoa
  • neljän hengen perheelle suositellaan vakinaisessa asunnossa 300 litran varaajaa, kesämökkikäytössä pärjätään n. 100 litran varaajalla miettimällä hieman suihkun käyttöä
  • kun varaajasta aletaan ottaa vettä, alkaa se heti lämmittää uutta, tilalle tullutta kylmää vettä. Varaajasta on otettavissa kuumaa vettä lähes sen nimellistilavuuden verran, sillä veden kerrostuminen ei sekoita kuumaa ja tilalle tullutta kylmää vettä keskenään suuresti – ainakaan pystyvaraajissa.
  • Jos siis varaajaa ei päästetä tyhjenemään, tuottaa se kokoajan lämmintä vettä. Tämä tarkoittaa käytännössä, että suihkujen pituuksiin ja peräkkäisten suihkuttajien määrään tai väliaikoihin kiinnitetään hieman huomiota – kokemus opettaa.
  • kylmästä 5 asteisesta 55 asteiseksi kuluva lämmitysaika: 2 kW:n vastuksella   ja 3 kW:n vastuksella
  • jos varaajaa lämmitetään vain yöllä (yösähkö), tulee sen olla isompi.
  • Jos varaajan ylälämpötilaksi säädetään esimerkiksi 80 astetta (edellyttää termostaattiset turvahanat), kasvaa lämpimän veden tuotto 1,5 kertaiseksi
  • vaaka-asennossa varaajan teho on 10 – 20 % pystyasentoista pienempi johtuen huonommasta kerrostumisesta (kylmä ja lämminvesi sekoittuvat helpommin isomman kosketuspinnan takia)

malli (pystymalli, vaakamalli, seinämalli, kaappimalli)

  • varaajia on erilaisia riippuen koosta ja korkeudesta. Pienemmät varaajat voi sijoittaa kaappiin, lattialle tai seinälle. Isommat varaajat ovat joko pystymallisia tai vaakamallisia
  • Pystymallisia varaajia on moduulimitoituksella. Tällaiset varaajat ovat jääkaappi-pakastimen näköisiä ja kokoisia. Pystymallissa voidaan käyttää hyväksi lähes kaikki kuumavesi hyvän kerrostumisen ansiosta
  • Vaakamallit ovat käteviä silloin, kun varaajalle tarvittavaa tilaa ei tahdo löytyä. Esimerkiksi saunan lauteiden alla on usein turhaa tilaa eli varaajan voi sijoittaa sinne.  Tällöin varaaja tulee suojata veden roiskumiselta.
  • Vaakavaraajan teho on n. 20 % pystyvaraajaa pienempi (samalla tilavuudella) huonommasta kerrostumisesta eli veden sekoittumisesta johtuen.

Materiaali

  • materiaalivaihtoehtoja on emaloitu, ruostumattomasta teräksestä tai kuparista valmistettu
  • materiaalin soveltuvuus riippuu veden laadusta ja sen ainesosista
    • jos vesi on hapanta, sopii sekä emaloitu että RST-varaaja
    • jos vesi on kovaa (suuri kalkkipitoisuus), valitse varaaja, jonka lämmitysvastus on suojaputkessa (ei siis kosketuksessa veteen)
    • jos vedessä on suoloja, sopii sekä emaloitu että RST- varaaja, jossa anodisuojaus. Suurissa pitoisuuksissa emme suosittele RST-varaajaa
    • jos veden sähkönjohtokyky on alhainen, soveltuu RST-varaaja

sähkövastus (uppovastus tai vastus suojaputkessa)

  • Sähköisissä lämminvesivaraajissa vesi kuumennetaan vastuksella. Vastus voi sijaita lämmitettävässä vedessä tai suojataskussa.
  • Suojataskussa oleva vastus ei ole yhtä tehokas, mutta se kestää kauemmin ja on helppo vaihjtaa
  • uppovastusta on seurattava. Erityisesti emaloiduissa teräsvaraajissa saattaa vastus syöpyä nopeastikin. Tästä syystä emalivaraajissa on useimmiten anodi, jonka tehtävänä on syöpyä tärkeämpien osien sijaan. Myös vesi voi aiheuttaa vastuksen nopeaa kulumista

eristys

  • jotta varaaja ei hukkaisi lämpöä, tulee sen olla hyvin eristetty (usein sanotaan, että eihän sillä ole väliä, sillä lämpö tulee kuitenkin rakennuksen lämmittämiseen, mutta huonosti eristetty varaaja lämmittää huonetilaa yleensä liikaa – ja entä kesällä)
  • eristeen, toimiakseen mahdollisimman hyvin, tulee olla hyvin kiinni eristettävässä pinnassa.
  • eristeinä käytetään yleisimmin polyuretaania (mieluiten kiinni valettua) tai mineraalivillaa

varolaiteryhmä ja sekoitusventtiili

  • kylmä vesi laajenee, kun sitä lämmitetään. Lämpölaajenemisella on suuri voima, mistä syystä laajenemiselle on oltava tilaa – paisunta-astia ja varoventtiili.
  • pieni laajeneminen hoituu paisunta-astiassa ja paine tasaantuu vettä seuraavan kerran otettaessa. Mutta, jos paisuntavara astiassa ei riitä (paine nousee asetettua korkeammaksi), täytyy paineen voida purkautua varolaitteista, muutoin varaaja saattaa räjähtää.
  • varoventtiilistä tulee johtaa avoin putki lattiakaivoon tms avoimeen viemäriin, sillä siitä tulee usein hämmästyttävän runsaastikin vettä (litroja)

varaajan valinta

  • varaaja tulee valita käyttäjämäärän ja veden laadun perusteella. Kriteerit on esitettynä kohdissa materiaalit ja koko

huolto, kunnossapito

  • niin kuin kaikkia teknisiä laitteita tulee varaajaakin huoltaa; varaaja on puhdistettava säännöllisesti ja samalla sen vastus ja sisäpinta on tarkastettava
  • varaajiin saa varaosia ja valmistajat auttavat mielellään ongelmatapauksissa. On muistettava, että vastukset ovat kulutustavaraa.

Lämminvesivaraajia